Perhekahvila

Olen aina ollut hieman ujo lähestymään uusia ihmisiä. Okei, olin kauhusta kankeana, kun siskoni ehdotti MLL:n perhekahvilaan menemistä. Enhän minä tunne sieltä ketään! Onneksi oli sisko mukana, muuten olisi jäänyt välistä. Muutaman käynnin jälkeen tutustuin sen verran muihin että uskalsin mennä vaikkei sisko päässyt tulemaan. Pian huomasin odottavani kahvilakokoontumista ja hieman harmitti kun se kokoontui vain joka toinen viikko. Sisko lähti opiskelemaan, mutta jatkoin perhekahvilassa käyntiä. Aloitin säännöllisen kahvilassa käynnin alkuvuodesta 2019.

Joku kerta tuli puheeksi, että tarvittaisiin uusia vetäjiä kun toinen vetäjistä oli viimeisillään raskaana ja toisen oli tarkoitus palata töihin. Ei tarvinut paljon houkutella kun ilmottauduin mukaan! Tykkään olla järjestämässä asioita ja vaikka tämä on hyvin pienimuotoista, on se silti jotain muuta kodin ulkopuolella tapahtuvaa. Olin päättänyt jäädä hoitovapaalle, niin oli ihan hyvä saada meille ohjelmaa. Kävimme tytön kanssa jo ennestään seurakunnan perheolkkareissa, mutta vielä oli vapaita aamupäiviä.

Kävijöitä oli vaihtelevasti ja lähinnä kokoonnuimme kahvittelemaan ja leikkimään. Pääsiäisenä ja halloweenin aikaan teimme teemallista askartelua, joka oli sen verran mukavaa, että näitä voisi suunnitella lisää. On meillä ollut vaate-esittelijää, martoilta vetämässä neulontaa sekä eteeristen öljyjen jälleenmyyjä.

Vuoden lopulla vuokrasopimuksemme päättyi ja alkoi uusien tilojen etsiminen. Harmillisesti jouduimme jättämään perhekahvilan siksi aikaa, että löydämme uudet tilat ja pääsemme aloittamaan uuden kauden. Muutaman kuukauden hiljaisuuden jälkeen, saimme muutettua uusiin tiloihin ja olin niin innoissaan toiminnan jatkumisesta.